maanantai 5. joulukuuta 2011

Juhlia ja tenttikuumetta

Hyvää alkanutta joulukuuta! Addiktio on taas ottanut minusta ylivallan. Yöpöydän (joka oikeasti on tavallinen tuoli, mutta jota paremman puutteessa kutsun yöpöydäksi) takana piilottelee pullo täynnä tummaa nestettä. Selitys jatkuvalle kokiksen kittaamiselle on tietysti viime viikolla alkanut tenttikausi. Kokishimon lisäksi tenttikuume saa aikaan muitakin oireita: olen ennen blogin päivitystä jo tiskannut kämppisteni tiskit, skypettänyt vanhemmilleni sekä lukenut läpi kaikki Helsingin Sanomien uutisotsikot. Ehkä tämän blogitekstin jälkeen olen kypsytellyt tarpeeksi ajatusta tenttikirjaan tarttumisesta.

Tenteistä huolimatta en voi valittaa, koska viime viikko oli loistava. Keskiviikkona menin kaverini pikkujouluihin, joihin saapui lopulta lähemmäs 200 vierasta. En ole koskaan ollut niin valtavissa kotibileissä! Aloittelimme puolalaisen Joanan kattohuoneistossa ja puhuimme afrikkalaisesta kirjallisuudesta, johon olemme molemmat hurahtaneet osallistuttuamme yliopistolla samalle kurssille. Joana on suloinen, boheemi runotyttö ja oli aika tunnelmallista kuunnella Joanan kitaransoittoa vanhan lissabonilaisen kattohuoneiston terassilla. Joanan kämppis on portugalilainen ja täytyy sanoa, että ihmettelin hieman kun kuulin hänen olleen vaihdossa Kouvolassa! Varsinaiset pikkujoulut järjestettiin Saldanhassa niin sanotussa Erasmus Palacessa eli kahdentoista erasmuksen solussa, jonne eräs tuttuni oli kutsunut kaikki ihmiset kaverilistaltaan. Kämppä oli aivan mahtava: valtava, antiikkinen rikkaan portugalilaisperheen asunto, jossa oli muun muassa suuri tanssisali ja jokaisessa huoneessa oma takka. Asunnon valtavuudesta huolimatta 200 henkeä oli kuitenkin vähän liikaa jopa kyseiselle kodille ja tunnelma oli kuin missä tahansa täpötäydessä baarissa. Poliisit olivat kuulemma  käyneet jossain vaiheessa pyytämässä, että juhlisimme vähän hiljempaa... Jatkot vietettiin Bacalhoeirossa balkanilaisen musiikin säestyksellä ja jälleen kerran saavuin kotiin aamuyön tunteina. Seuraavana päivänä J sai vastaansa aika nuhjuisen tyttöystävän. Täällä ei malta nukkua!

J oli viimeisellä viikonloppuvierailullaan Lissabonissa ja tentteihin valmistautumisen sijasta pidimme hauskaa. Kävimme elokuvissa ja joulumarkkinoilla sekä järjestimme sisätilapiknikin Lenin kotona, koska ulkona satoi. Lauantaina pääsimme pitkästä aikaa tanssimaan sambaa! Lenin poikaystävä oli oikein hyvää pataa J:n kanssa ja innostui ostelemaan joululahjatequiloita pyytämättäkin. J:n toiveesta kävimme myös katselemassa hääpukuja, mikä oli todella huono idea: menin jäätävään paniikkiin eräässä hääpukuliikkeessä, enkä tietenkään suostunut laittamaan päälleni ainuttakaan kapistusta. Tuntuu vain niin oudolta ajatella, että tunkisin itseni johonkin kermakakkuun ja kompuroisin ympäriinsä kymmenen sentin koroilla. Miksi kaikki valkeat hääpuvut sitä paitsi ovat niin rumia? Onneksi sen miettiminen ei vielä ole kovin ajankohtaista.

Joululoman alkuun on enää pari viikkoa! Odotan innokkaasti ystävien ja sukulaisten tapaamista. Suomen vierailusta tulee vaihdikas, sillä vanhempani aikovat järjestää meille kihlajaiset, joihin kutsutaan koko villi suku. Lisäksi olemme itse luvanneet kestitä Forssassa ainakin kahta eri kaveriporukkaa, tavata molempien sukulaisia sekä matkustaa Helsinkiin uudenvuoden viettoon. Täällä Lissabonissa viimeisistä joulunalusviikoista on tulossa hengästyttäviä kaikkine tentteineen ja rientoineen. Ensi viikonloppuna Luis tulee vihdoin kylään!

1 kommentti:

  1. Haha hääpukuliike :D Osaan kuvitella reaktiosi niiden marsipaaniluomusten keskellä. Sulla on vielä aikaa, kyllä omalta tuntuva vielä löytyy :)

    VastaaPoista